perjantai 22. marraskuuta 2013

Remonttipäiväkirja. Marraskuu 2013, vanhaa muistellen ja uutta odottaen

Ohessa muutama kuva Ebban sisätiloista ennen remonttia.
Kuten huomataan, vanhassakin sisustuksessa oli pittoreskiyttä ja merihenkeä, mutta kun asioita tutkii tarkemmin, joutuu huomaamaan että pintakiiltoa tärkeämpää on toimivuus, merikelpoisuua ja veneen sisätilat suunnitellun käytön mukaan. Meillä toimintasäde pysyttelee ainakin toistaiseksi Itämeren ja Pohjanmeren alueilla, maksimissaan viikon tai puolentoista päässä huoltosatamista. Sen vuoksi tilaa vievät säilykelaatikot joutaa väistyä. Lisäksi muovimatto ja veneläski joka irtoaa katosta, ei ehkä ole enää tätä päivää, tai  edes oikein eilispäivääkään kunnolla


Pentry oli siinä joskus, samoin tuo ahdas takakajuutan/varaston aukko. Nyt tulee ovea ja laivakäytävää, saa nähdä.
Vasemmalla, styyran puoleinen pistopunkka joka toimi pyörävaraston suuaukkona vaikeapäsyiseen takakajuuttaan

WC:n lavuaari josta nousi vesi sisälle eikä mennyt koskaan ulos
Meripunkka, maarianhaminalaista satavuotiasta mäntyä ja kaideverkkoa, tätä tulee ikävä
Kesäherkkuja, Ahvenanmaan lammasta Kökärissä

Totuus on tarua ihmeellisempi, kaunista mutta lähes kaikki mikä näkyy, on muovia




Jonhhy Lydmanin taidonnäyte. Näennäisen verkkaan liikkuvalla toisen polven veneenrakentajalla ja venepuuseppä-ammattilaisella tuntuu syntyvän kaunista jälkeä joka askeleella. Tätä kirjoittaessa marraskuun 22. runkoluuranko, takakajuutta ja tukirakenteet alkavat olla jo valmiina.  Homman filosofiaa kuuluu:" myös se mikä ei näy, pitää olla hyvin tehty". Mitähän Steve Jobs tästä sanoisi, My man!
Takaosaan tehtiin lisälaipio eristämään tekniikka kajuutan jalkopäästä. Huomaa jäykisteet. Colin Archer ei muuten notku aallokossa. Paikkoja availlessa on saatu ilolla todeta että täysin tervettä tavaraa kaikkialla. Voi olla että tämä laiva seilaa pidempään kuin moni uustuotantovene, ainakin jos tämän tason ylläpitoa välillä tehdään.



Paneeli alkaa jo peittää vanhaa, pakko uskoa että tästä tulee vielä totta


Oikealle mahtui sekä kajuutta että sittenkin se karttapöytä, jossa lupaan olla tutkimatta kartaa koska pidän sitä jäänteenä menneiltä ajoilta. No, siinää voi vaikka juoda päiväkahvit ja säilyttää iPAD:in laturin tms.



Joku sanoo, että vene on semmoinen kun se on, sitä ei oikein voi muuksi muuttaa. Joillekin esteet ovat haasteita, kuten tässä kohtaa kun piti saada tilaa. Laminointi on keksitty, toimii jos jäykisteissä on pelivaraa. Ei sovi kaikille veneille.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti