Prapairing to saling season

Ebba is now almost ready to drop to the water. Interior is not, but in the phase that rest of the work can be done in floating boat. And if she´s not, I maintained the life draft. 30years old Viking was good condition, and I´ve been told that she worked well when launched a few week ago by service man. I was suprised because last maintaining happened many years ago (eleven, dont tell anyone). I´ve also heard that the over pressure vents was a little inflexibel, but draft stay inflated within three days, as Viking maintaining procedure insist to be sure is airproof.

Here is my floating frend. Hopefully we do meet anymore outside of hard container. But if so, I am happy that you prehaps really work if I need you.

Doors to spring

Switch hatch

EBBA's first door is done now. Two more is under work yet, and the whole saloon and pentry as well. Roof panels went to the painting. Electric system, including wires, batterys, equipments and switches is also under work by local boat electric enthusiast. I am lucky, he really seems to know something about seaworthyness and what blue water boat need under heavy weather conditon. He also believed and follow my basic low-tech idea: keep it simple if you can.

1st cabin door

What else new she get now:
 
Inverter
Mastervolt AC Master 12/300
VHF
Standard Horizon GX1700E with integrated GPS
Automatic Charging Ralay with Start Isolation
Blue Sea System SI-ACR
Analog meters
DC Analog Voltmeter - 8 to 16V DC.
One for engine battery 120Ah, one for 3x 85Ah Exide Nautilus utility batteries and common Ammeter for all.

I wonder is it possible to get everything ready within this spring. I can see that the most difficult part of the work is almost be done. We have still a huge project left if I want to sail with she´s new interior in next summer. Painting and polishing need many hours yet. Also some improvement on deck, like a new assembling for Viking life draft for 6 person, new sprayhood, handbars on cabin roof outside etc.

Interior planning

Winter brake 

Now  winter finally started in Finland, at the end of January. Weather has been now between minus 8 -15 degrees. The last warm day and before snow I crab the moment and carryed away the old deconstucted interior material was dumpt around boat during end of past autumn. It felt happiness throwing away all those plastic and foam  materials, so unsuitable for boats, especially for Colin Archer´s spirit.
 Windy harbour is quite uncomfortable for cabinet maker Jonhnny. For that reason we decided to use  short moment taking a little brake and plan few details which suit this seaworthy vessel.

Brass inside

We´re lucky, our friend own old storage full of traditional boat accessories. We boys took a trasure hunting (Tomb Rider´s) day and found a brass hinges for the doors and fresh water pump brass as well. We  can  hardly wait how they look like in her three wooden interior. Was is cheap? Oh yes, 20 small hinges for the pentry and garderobe doors, 9 bigger ones for the cabin doors, some vents and pump, it was expensive shopping adventure. Okay, discount was something we normally don´t face in boat supermarket. As some has said: "sailing is the most expensive way to travel for a free."

When I write this texts, Johnny just call me and was already made the very first door. I wasn´t bad at all.

Sample no 1. Hatch for instrument panel.

 

Fiberglass Colin Archer under restoration

For you who try to read my texts and do not undesrtand my language, I´d like to open a little what is all about.

s/y Ebba is1980-88 bult fiberglass Colin Archer 33 named Ebba.

Ebba is real Colin Archer, hull made by Framboat´s boat builder Jukka Pohjola and her serial number is number 10. Ebba has an exceptional well made biberglass hull, inspected by Norske Veritas during that time. She has an10tn total weight and equipped by strong BMW D50 marine engine with 3 cylinder, three injection pump and 10l oil capicity(!?). Second owner changed the rig, hurricaine proof Selden mast and traditionel red cutter sails app. 85sqm.
Her interior was designed for bluewater sailing, mean lot of storage capasity but not that nice with summerholiday trips.  I am now Ebba´s third lucky owner, seens 2009.

We sail with her four sailing season, mostly Baltic sea, maximum a week away fron harbours, and were a wery satisfied CA33´s sailing performance and her seaworthyness.
Now we aro on our way to rebuild whole interior in this winter 2014. The main reason why all, releted to materials and electric systems.  Interior was followed 70´s style when plastic materials and dark velved was widely use.  Again,  old wires and unpractical floor plan with storage boxes around boat cause that we decided to update the whole interior in the same time. Basic idea is, that the interior and everything else should embody  CA´s spirit, as a seaworthy (pilot and resque)vessel.  It mean that we didn´t want to design  any hi-tech race boat or too luxyry vessel with hot water an showers.  Room plan should be easy to keep clean,  warm and that we can for example dry our wet glothes at disel heater in open space. Stove should work by spirit (the oldone was propaine system). Electric system should be as simple as possible and easy to repair even in bad weather and without hi skilled staff. We also wanted to electric system that need of battey capasity is as low as possible.

We try to follow this simple idea instead of listening many other opinion, who say how nice little techical toys we maight need.  Prehaps some of those latest techonology meet our needings like LED light but only to use with oil lamp together, just in case.

Smart and seaworthy wooden work is done by Johnny Lydman, experienced professional from famous Finnish Colin Archer boatbuilders family. 

Today when I write my texts, outside is -10 C and we need to rest a little, but by shopping some brass items and "art direcring" some nice doors to be fitted with wooden roof and panelwalls.

3x85Ah battery under 1st tillermans cabin

Tammikuu +5, remontti jatkuu joulutauon jälkeen

Nyt on jo Loppiainen eikä lunta ole lainkaan. Lämpötila on pysytellyt plussalla ja remontin kannalta taukoja ei ole syntynyt ilmojen vuoksi. Nyt toivotaan ettei tule vuosisadan lumimyrskyt tälle talvelle, eikä ennätyspakkaset loppukeväälle. Ebba on saanut pystylaipiot ja takakajuutat odottamaan pintakäsittelyä. Nyt päästään siirtymään keulaa kohden. Remonttia ajatellen salonki ja keskelle rakentuva pentry tehdään viimeisenä, koska nyt tuo tila voidaan vielä hetken aikaa hyödyntää työtilana. Sähkömiestä ei ole vielä näkynyt, mutta sitä on viivästyttänyt myös joidenkin varaosien, kuten virtalukon saaminen.

Pursiseura Sindbadin A-laiturille on nyt ilmestynyt myös lämmin puutyöverstas. Monet ovat huokailleet että miksi eivät nyt ole tekemässä remonttiaan. Ebba kiittää. Työtä on vielä paljon, mutta kun jokin osa alkaa saada muotoaan, uskoa homman onnistumiseen ajallaan alkaa tulla.

Pystylaipio paapuuri taakakajuutan eteisenä.

Paapuurin kajuutan (1. perämiehen hytti) eteinen johon tulee tekniikkanurkka ja hyvin pieni karttapöytä.

Remonttipäiväkirja Ebba: Marraskuun loppu

Syksyn loppu, talven alku

Nyt alkaa sitten talvi virallisesti marraskuun vedellessä viimeisiään. Lämpötila oli koko syksyn plussalla, jopa kymmenessä lämpöasteessa monena päivänä. Sen vuoksi pressun alla työskentely oli jokseenkin inhimillistä. Ainoa asia mitä vastaan jouduttiin kamppailemaan kaiken aikaa, oli myrskytuulet ja kaatosateet. Pressujen välistä ryöppysi ajoittain vettä kannelle ja sitä jouduttiin kuivailemaan. Samalla siitä saatiin se hyöty, että ilman sisustusta olevan sisätilan pienimmätkin kosteutta läpäisevät läpimenot, kuten kaidepuiden kiinnikeet jne. saatiin kiinni ja tilkittyä. Toki se lisähomma tässä tuli eteen, että kannen kanssa tehdään kesähelteillä vielä tiivistystä, eli vaihdetaan tiivistemassat joka ikiseen pultinreikään jotta uusittu sisusta ei joudu heti pahimpaan mahdolliseen vesitestiin, vaikka kosteuttaa veneessä toki pitää pintojen sietää.

Entinen pentry alkaa saada uutta pintaa.

Perinteisen karttapöydän sijaan saadaan paapuurin takakajuuttaan pieni eteinen, tekniikkanurkkaus jossa voi latailla puhelimet, hoidella radioita, ohjata koko tekniikkaa ja laatia vaikkapa iPAD:illa reittisuunnitelmaa. Paperikarttojahan tutkitaan nykyisin salongin suurella pöydällä rommilasin ääressä.

Tulossa lähiaikoina

Nyt alkaa myös kiinnostava vaihe remontin kannalta, sillä veneeseen ryhdytään vetämään sähkökaapelit. Sen vuoksi mm. lamppujen paikat on pitänyt päättää. Kaikki lamput, uudet ja vanhat varustetaan led-polttimoin. Itse lamppujen kuorissa veneen sisällä käytetään messinkiä. Se maksaa mutta tuo perinnelaivahenkeä. Messinkilamppuja jäi uusiokäyttöön joista saadaan mm. takakajuuttojen kattovalot ja ehkä kuivaushuoneen (aivan, kamiina ja vaatenaulakot) kattoon. Muuten lamppuja ja yleensäkin sähköä tulee varsin kohtuullisesti, sillä tietty low-tech on tässä laivassa in. Origo liesi, Reflex kamiina eivät vie arvokasta sähkövirtaa. Toki taas 12V uppokylmiö on se ainoa mikä saattaa aiheuttaa päänvaivaa. Joku väittää että pelkkä 40W aurinkopaneeli riittää nykyaikaiseen kylmiöön, en usko, pilvet on aina edessä. Onneksi tuulivoima on keksitty jos niin käy. Salonkia tulee lisäksi koristamaan ns. kapteenin öljylamppu, sekään ei tarvitse sähköä. Vesijärjestelmästä tulee niinikään manuaalinen. Käsipumpuiksi kaavaillaan jotain "Farson´s":in vanhasta varastosta löytyvää. Venetuttavalla kun on kellarivarasto täynnä näitä messinkiaarteita.

Remonttipäiväkirja. Marraskuu 2013, vanhaa muistellen ja uutta odottaen

Ohessa muutama kuva Ebban sisätiloista ennen remonttia.
Kuten huomataan, vanhassakin sisustuksessa oli pittoreskiyttä ja merihenkeä, mutta kun asioita tutkii tarkemmin, joutuu huomaamaan että pintakiiltoa tärkeämpää on toimivuus, merikelpoisuua ja veneen sisätilat suunnitellun käytön mukaan. Meillä toimintasäde pysyttelee ainakin toistaiseksi Itämeren ja Pohjanmeren alueilla, maksimissaan viikon tai puolentoista päässä huoltosatamista. Sen vuoksi tilaa vievät säilykelaatikot joutaa väistyä. Lisäksi muovimatto ja veneläski joka irtoaa katosta, ei ehkä ole enää tätä päivää, tai  edes oikein eilispäivääkään kunnolla

Pentry oli siinä joskus, samoin tuo ahdas takakajuutan/varaston aukko. Nyt tulee ovea ja laivakäytävää, saa nähdä.

Vasemmalla, styyran puoleinen pistopunkka joka toimi pyörävaraston suuaukkona vaikeapäsyiseen takakajuuttaan

WC:n lavuaari josta nousi vesi sisälle eikä mennyt koskaan ulos

Meripunkka, maarianhaminalaista satavuotiasta mäntyä ja kaideverkkoa, tätä tulee ikävä

Kesäherkkuja, Ahvenanmaan lammasta Kökärissä

Totuus on tarua ihmeellisempi, kaunista mutta lähes kaikki mikä näkyy, on muovia

Jonhhy Lydmanin taidonnäyte. Näennäisen verkkaan liikkuvalla toisen polven veneenrakentajalla ja venepuuseppä-ammattilaisella tuntuu syntyvän kaunista jälkeä joka askeleella. Tätä kirjoittaessa marraskuun 22. runkoluuranko, takakajuutta ja tukirakenteet alkavat olla jo valmiina.  Homman filosofiaa kuuluu:" myös se mikä ei näy, pitää olla hyvin tehty". Mitähän Steve Jobs tästä sanoisi, My man!

Takaosaan tehtiin lisälaipio eristämään tekniikka kajuutan jalkopäästä. Huomaa jäykisteet. Colin Archer ei muuten notku aallokossa. Paikkoja availlessa on saatu ilolla todeta että täysin tervettä tavaraa kaikkialla. Voi olla että tämä laiva seilaa pidempään kuin moni uustuotantovene, ainakin jos tämän tason ylläpitoa välillä tehdään.

Paneeli alkaa jo peittää vanhaa, pakko uskoa että tästä tulee vielä totta

Oikealle mahtui sekä kajuutta että sittenkin se karttapöytä, jossa lupaan olla tutkimatta kartaa koska pidän sitä jäänteenä menneiltä ajoilta. No, siinää voi vaikka juoda päiväkahvit ja säilyttää iPAD:in laturin tms.

Joku sanoo, että vene on semmoinen kun se on, sitä ei oikein voi muuksi muuttaa. Joillekin esteet ovat haasteita, kuten tässä kohtaa kun piti saada tilaa. Laminointi on keksitty, toimii jos jäykisteissä on pelivaraa. Ei sovi kaikille veneille.